Pupu tuli taloon

Saimme sitten perheenlisäystä viime perjantaina. Meidän piti saada naapuriltamme kaksi pupua joita he eivät voi pitää, mutta jonkun aiemman ostajan kanssa oli käynyt väärinkäsitys ja puput menivätkin lopulta sinne. Meille siitä ehti kuitenkin aiheutua melkoinen pupukuume, ja päätimme joka tapauksessa hankkia pupun tai pari. Oli ihana päästä itse valitsemaan sopiva, ja Tori.fi:stä näinkin ilmoituksen Halista kuvineen - ja olin myyty! Perjantaina meidän piti vain mennä katsomaan sitä, mutta niinhän siinä sitten kävi, että löysin itseni istumassa auton etupenkillä sylissä kantokoppa ja pupu. Häkin saimme kasvattajalta ja muun tarpeellisen olimme ehtineet ostaa.

Hali 3 kk <3

Pupun virallinen nimi on Kiss Me Quick ja kutsumanimeksi tuli Hali. Tosin sillä on jo monta muutakin nimeä :-) Kotiutunut se on hyvin. Se on hirmuisen utelias nuori neiti ja tutkii suurella mielenkiinnolla kaikki kolot mihin ikinä pääsee. Vietin juuri hyvän tovin houkutellen sitä sohvan alta pois banaanin avulla. Hankintalistassa on nyt semmoinen sohva jonka alle ei pääse..

Niki on hyvällä käytöksellään yllättänyt minut pahemman kerran. Monet nuuhkaisut on vaihdettu ja pupu vilistää meillä vapaana aina kun olemme kotona. Valvoa niitä kuitenkin pitää vielä pitkään ettei satu mitään. Pari kertaa Niki on sille murahtanut - se kun ei ole ikinä pitänyt siitä, että muut eläimet tulevat lähelle kun se nukkuu jossain. Siitäkin olen hämmästynyt, että saalistuvietti  ei ole juurikaan näyttänyt heräävän edes silloin kun Hali saa hepulin ja spurttailee ympäri asuntoa heitellen takajalkojaan ilmaan. Vähän tietysti tekisi mieli mennä perään, mutta tähän asti Niki on suhtautunut uskomattoman rauhallisesti - katsellen ja ihmetellen. Se ei ilmeisesti yhdistä Halia metsien jäniksiin joiden jahtaaminen on sen lempipuuhaa :-)

Vilahdus puuperosta ja uusi hieno kantokoppa!

Hali lempipaikallaan häkkinsä päällä

Sylissä Hali ei vielä pitkään viihdy mutta ymmärtäähän sen, maailmassa on niin monta ihmeellistä asiaa joita pitää päästä tutkimaan heti eikä kohta. Jotta se tottuisi käsittelyyn ja meihin paremmin, olemme ruvenneet syöttämään sille kaikki herkut, kuten banaanin- ja omenanpalat, sylissä ja kädestä. Silloin sillä ei ole kiire mihinkään :) Tarpeensa se tekee häkkiin ja pääosin häkissä olevaan laatikkoon, kiitos kasvattajan joka alusta asti on sitä sisäsiistiksi opettanut. Olin jo unohtanut kuinka mielenkiintoisia eläimiä pienet puput ovat. Halin touhuja seuratessa vierähtää helposti pitkä tovi!

Sienestystä ja lenkkeilyä

Niki viihtyy sienimetsällä omien, tärkeiden tehtäviensä parissa.

Yksi monesta syksyn suppilovahvero-saaliista.

Mitäköhän nämä ovat?

Sanon tätä ihanaa, kuvauksellista sientä lamppusieneksi, koska oikeaa nimeä en tiedä.

Omatoimitreenit

Ollaanko jotenkin saman mallisia? :D

Syksy saapui sairasteluineen

Niinhän meille taas kävi - jouduimme lopettamaan treenikauden ihan kesken heinä-elokuun vaihteessa, syynä juoksut, jonka jälkeen olemme tuskailleet mysteerisen raapimisen ja ihotulehduksen kanssa. Kaverikoiraltamme löytyi täitartunta, ja noin pari kuukautta sitten yhteisen lenkkimme jälkeen, Niki on kutissut kauttaaltaan ja olemme ravanneet lääkärissä. Nikiltä ei täitä ole löytynyt eikä kapi-diagnoosiakaan saada varmistettua. Ensimmäisen käynnin jälkeen siis elimme siinä luulossa, että se on kapi ja tarttunut ilmeisesti samaiselta ystäväni koiralta mutta jäänyt siltä huomaamatta pahan täitartunnan takia. Antibiootti- ja kortisonikuurien loputtua Nikin raapiminen ja kirputtaminen alkoivat kuitenkin heti uudestaan, eikä loislääkkeen uusimisesta ollut apua.

Nyt kävimme tällä viikolla uudemman kerran klinikalla. Lääkärillekin tämä 'mikä lie' on toistaiseksi mysteeri, koska Niki on muuten niin hyvässä kunnossa. Ainoastaan yhdestä korvasta karvat olivat harventuneet ja raapenäytteen ottamisen jälkeen siinä on kalju kohta. Muuten iho punoittaa paikoin mutta turkki on paksu ja kiiltävä edelleen eikä muita oireita ole. Käynnillä siitä otettiin perusverenkuva ja kilppariarvot, jotka olivat kaikki "erittäin hyviä", huojennus. Eli lääkärin mukaan on epätodennäköistä, että joku elimellinen syy aiheuttaisi raapimista sekundaarisena oireena. Jäljelle jää siis loisvaihtoehto, ruoka-aineallergia ja ihotulehduksen päällejääminen. Raapenäytteessä näkyi taas (tai edelleen) paljon bakteereja ja muutamia tulehdussoluja. Niki sai 4 viikon antibiootti- ja kortisonikuurit ja mikäli oireet eivät niillä häviä, haen vielä yhden loislääkkeen siltä varalta, että se on kuitenkin vaikeasti häädettävissä oleva kapi. Oireiden kulun mukaan otetaan lähiaikoina myös koepala ihosta, josta patologi osaisi mahdollisesti sanoa, onko allergiaa vai jotain muuta.

Siinä mielessä hankala juttu, että samoihin aikoihin kun mahdollinen loistartunta tapahtui, aloitimme uuden Pronature-ruoan, eli siirryimme Atlantin lohesta appelsiiniankkaan (vai olikohan se se?). Joka tapauksessa on siis mahdollista, että tässä toisessa on jotain uutta mikä Nikiä allergisoi. Ja nyt muuten on viisi päivää antibioottia ja kortisonia takana ja kutina ei ole hirveästi helpottanut. Tuossa se sohvalla kirputtaa minkä kerkeää :( Voi olla, että koepala otetaan ihan pian. Inhottava vaan kun joutuu taas rauhoittamaan sitä varten.

Näihin tunnelmiin siis, karanteeni jatkuu ja ilmat senkun kylmenevät, mutta IHANAA kun tuli lunta! :)

Muutama sana lihashuollosta

Niina Sorvarin luennolla oltuani, olen kiinnittänyt erityistä huomiota koirien lihashuoltoon. Paljon liikkuvan ja treenaavan koiran lihaksistosta ja kunnosta tulee huolehtia erityisen tarkasti. Loimituksella, "vapaapäivillä" sekä huolellisella alku- ja loppuverryttelyllä voidaan tehdä jo paljon. Kun puhutaan liikunnan päivittäisestä määrästä, Sorvarin mukaan hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää "tunti vapaana tai kaksi tuntia hihnassa". Nikin kohdalla tämä toteutuu hyvin, se liikkuu päivittäin vapaana 1-2 h päivälenkillä, jonka lisäksi aamu- ja iltalenkki hihnassa kestoltaan n. 15 min. Tämän lisäksi treenaamme tällä hetkellä kerran tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa agilityä. Niinä päivinä se on luonnollisesti muuten vähemmällä liikunnalla.

Agility on erittäin kuormittavaa liikuntaa, se kuormittaa koiran lihaksistoa, luustoa ja niveliä, unohtamatta henkistä puolta. Siksipä hyvällä lihashuollolla on suuri merkitys. Sorvari muistutti luennollaan, että joka päivä koiran ei tarvitse liikkua yhtä paljon, vaan vaihtelu on hyväksi tässäkin asiassa. Koira on hyvä totuttaa erilaisiin päiviin, sillä arjessa tulee väkisinkin eteen hetkiä, jolloin koiralle ei pystytä antamaan niin paljon liikuntaa tai aikaa kuin on totuttu. Hyvää vaihtelua pitkille lenkeille on esimerkiksi jäljestäminen tai virikkeiden tarjoaminen ihan kotioloissa. Koiraa on vaikea "väsyttää" liikunnalla, yleensä ne tarvitsevat myös aivo- tai nenäjumppaa. Tähän väliin huomauttaisin, että ainakaan oma, ja toivottavasti ei kenenkään mukaan, tarkoitus ole vetää koiraa piippuun päivittäin tai edes viikoittain vain siksi, että haluaa olla "kotona rauhassa". Ylirasitusta on syytä välttää. (Sorvari 2012.)

Hyvällä lihashuollolla voidaan ennaltaehkäistä vammoja ja parantaa koiran suorituskykyä. Sorvarin mukaan koirien valmennus on usein kaukana maksimaalisen suorituskyvyn mahdollistavasta harjoittelusta. Fyysinen suorituskyky voidaan jakaa osa-alueisiin, joita ovat kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus ja koordinaatio. Kestävyyttä ja voimaa voidaan parantaa 100 %:lla, nopeutta 15-20 %:lla.  Kestävyyttä voidaan parantaa lenkkeilemällä, aluksi tai pennun kohdalla matkan pituutta lisätään tietenkin vähitellen. Koira voi liikkua jopa 3 h päivässä, kunhan liikuntaa on lisätty asteittain. (Sorvari 2012.) Vapaa liikunta kehittää koiran kestävyyttä, koordinaatiokykyä sekä lihaksistoa monipuolisesti. Peruslenkkien lisäksi Sorvari suosittelee 1-2 kuntolajia, treenata saisi maksimissaan joka toinen päivä peruskuntokaudella, jolloin noin joka 4-5 vko on kevyempi. Kovempien (kunto)treenien välillä pitäisi olla 1-2 lepopäivää. Joka viikonloppu kilpaileminen on liikaa, Sorvarin mukaan suositeltava määrä olisi noin kahdesti kuussa. (Sorvari 2012.)

Alkuverryttely on äärimmäisen tärkeää. Se lisää verenkiertoa, valmistaa lihaksia, rakenteita ja mieltä tulevaan sekä vähentää vammautumisriskiä. Alkuverryttelyn tulee olla nousujohteista: käynti - ravi - laukka - pyrähdykset + lajikohtaiset liikkeet, agilityssä esim. hypyt. Kestoltaan verryttelyn tulee kestää 15-20 minuuttia. Venyttelyä ei pidä tehdä jos ei tiedä mitä tekee, mutta jos tietää, lyhyet venytykset voi sisällyttää alkuverryttelyyn. Liikeradat voi käydä läpi seisten tai tehdä "tönimiset", jotka siis vahvistavat ja testaavat koiran syviä lihaksia. Jos suoritusta ennen täytyy odotella, koira kannattaa loimittaa ja uudestaan noin 5 min. lämmittely ennen treeniä. Lihasten lämmitystä voi tehostaa esimerkiksi turkkia "ravistamalla". (Sorvari 2012.) Yritän laittaa esimerkkivideot turkin ravistelusta ja rullaamisesta jossain vaiheessa.

Loppuverryttely on yhtä tärkeä kuin alkuverryttely. Se jäähdyttelee elimistön, nopeuttaa kuona-aineiden poistumista sekä ennaltaehkäisee turvotuksia, Se myös rauhoittaa koiran. Loppuverryttelyn tulee tapahtua laskujohtoisesti, pääosin ravia ja lopuksi käyntiä. Myös loppuverryttelyn tulee kestää se 15-20 minuuttia. Siihen voi kuulua rauhalliset kädellä sivelyt päälihasryhmien päältä. Otteiden kannattaa olla kuulostelevat, jotta huomaa mahdolliset jumit tai kipeät kohdat. Pari tuntia treenien jälkeen olisi hyvä tehdä palauttava, n. 30 min. lenkki, jossa koiran olisi mahdollista ravata. Treenejä seuraavana päivänä liikunnan olisi hyvä olla kevyempää. (Sorvari 2012.)

Jos ei tiedä mitä tekee, hieronta on turvallisempaa kuin venyttely. Palauttavan hieronnan voi tehdä kotioloissa kerran viikossa, jonka tulisi kestoltaan olla noin 30 min. Palaan hierontaan myöhemmin. Nyt kun kelit alkavat olla keväiset ja jopa kesäiset, alkaa ihana uimakausi. Muistetaanhan kuitenkin, että koiraa ei ole hyvä uittaa alle +14 asteisessa vedessä, sillä selkä saattaa kipeytyä helposti ja vilustumisriski on olemassa (Haapanen-Kallio 2011). Itse uitan vasta sitten, kun melkein itsekin uskaltaudun veteen :)

Lähteet:

Haapanen-Kallio, J. 2011. Haastattelu Koiramme-lehdessä 6/2011. Artikkeli: Minne voi viedä koiran uimaan?
Sorvari, N. 2012. Koiran lihashuolto. Luentomateriaali 1.4.2012.

Kuvia

Karvakorvien vappu

Vähän aikaa sitten Nikillä oli tassussa haava joka rajoitti liikkumista, joten se sai kotona askarrella tavallista enemmän. Helppo keino virikkeellistää on piilottaa vaikka tyhjään pahvitölkkiin tai lehtikoriin herkkuja. Koira nauttii saadessaan repiä, penkoa ja kaivaa ruokaa esiin.

Tavanomainen näky aamuisin

                       

                              

Omaperäinen istumistyyli

 

Pieni kevennys perjantaihin. Niki näki rusakon kesken liikkeen mutta ei tällä kertaa lähtenyt perään ;)