"..Toinen omistajan ongelmakäytös on hihnasta nykiminen ja hihnalla “näpäyttäminen”. Hihnasta nykivä omistaja saattaa käyttää kuristavaa pantaa tehostaakseen nykäisyn vaikutusta, ja nykimistä perustellaan koiran toiminnan “korjaamisella”. Omistajan pakkoliikkeenomainen nykiminen ei todellisuudessa korjaa mitään, vaan pahimmassa tapauksessa saa sekä koiran että omistajan lihakset jumiin."(Kotikoiran koulutusopas 2012).
Kotikoiran koulutusoppaassa julkaistu uusi teksti hihnan käyttötarkoituksesta. Allekirjoitan jälleen kirjoittajan näkemykset täysin. Kannattaa käydä lukemassa koko teksti! http://training.defines.us/?p=272
Kirjoittelen blogiini elämästäni ja kokemuksistani omien koirieni kanssa, erityisesti belgianpaimenkoirani Nikin kanssa. Aiheita riittää terveydestä eri lajien treenaamiseen. Yritän myös välillä lisäillä kuvia ja videoita. Kirjoitan myös koirista ylipäätään - niiden käyttäytymisestä ja koulutuksesta, unohtamatta eläinsuojelullisia asioita, jotka ovat lähellä sydäntäni.
keskiviikko, 4. huhtikuuta 2012
sunnuntai, 1. huhtikuuta 2012
Koirahierontaluento 1.4.
Olin eilen, 1.4., Ertin järjestämällä koirahierontaluennolla, jonka piti eläinfysioterapeutti Niina Sorvari. Niina työskentelee eläinsairaala Aistissa, ja lisäksi hänellä on oma vastaanotto Nummelan Mustin & Mirrin tiloissa. Luennon nimi oli "koirahierontaluento", mutta siellä käsiteltiin koiran fysiikkaa ja lihashuoltoa laajemminkin. Sain luennosta paljon irti, ja ajattelin kirjoittaa tänne aihe aiheelta luennolla oppimaani. Kertaus on opintojen äiti ja tiedon jakaminen kannattaa. Innostuin aiheista valtavasti ja kokeilinkin heti oppimiani hieronta- ja venyttelytaitoja omiin koiriini.
Kirjoitan seuraavista luennon aiheista heti kun ehdin:
- Koiran liikkuminen ja treenaaminen
- Lihashuollon perusteet
- Kuntoharjoittelu
- Ylirasituksen välttäminen
- Alku- ja loppuverryttely
- Loimien käyttö
- Palauttava hieronta ja venyttely
Kirjoitan seuraavista luennon aiheista heti kun ehdin:
- Koiran liikkuminen ja treenaaminen
- Lihashuollon perusteet
- Kuntoharjoittelu
- Ylirasituksen välttäminen
- Alku- ja loppuverryttely
- Loimien käyttö
- Palauttava hieronta ja venyttely
lauantai, 31. maaliskuuta 2012
Agitreeniä
Agilitytreenit 12.3. Lyhyt "vauhtirata" jossa ideana treenata irtoamista.
Keppitreeniä. Nikiltä ihana huohotus lopussa askelten tahtiin :-)
Perun aiemmat puheeni siitä, että puomi, keinu ja kepit onnistuisivat vain kävelyvauhdissa. Testasin viime treeneissä ja hyvin onnistuu juosten - itseasiassa paremmin. Taitaa olla jälleen remmin tämä pää jossa on vikaa :-) Otan sanani takaisin myös siitä, kun kehuin Nikiä välittömästä palautteenannosta - viime treenit menivät niin metsään kuin olla ja voi. Tämä Nikin "palaute", eli taukoamaton räksytys, peitti kaikki epätoivoiset käskyni ja ohjausyritykseni alleen eikä melko helpostakaan harjoituksesta meinannut tulla mitään. Oikein hävetti, kun olin juuri ehtinyt sanoa eräälle ryhmäläisellemme, että olemme treenanneet jo vuosia, joskin epäsäännöllisesti. Ei ainakaan viime treenien perusteella uskoisi. Alan olla samaa mieltä, mitä Niki haukullaan viestittää; olen ohjaajana täysi tumpelo, ja nyt tarvitaan tehokkaita treenejä viemään omia taitojani eteenpäin. Ryhmätreenit vain eivät siihen riitä, joten ohjaajani lupautui pitämään meille yksityistreenejä, kunhan oma kenttämme on käyttökunnossa. Toivon, että Niki rauhoittuu ja yhteistyömme paranee oman edistymiseni myötä. Yksityistreenejä odotellessa siis!
perjantai, 23. maaliskuuta 2012
Kevät toi treenimielen
Viimeisestä kirjoituksesta on päässyt vierähtämään tovi. Aika on mennyt uskomattoman nopeasti koulujuttujen parissa, viiden viikon harjoittelukin oli hujauksessa ohi. Kevät tuli äkkiä ja ilmat ovat olleet ihania. Vanha sanonta "maaliskuu maata näyttää" tuntuu pitävän joka vuosi paikkansa.
Nikin kanssa ollaan treenailtu monta kertaa viikkossaa tokon alo-luokan liikkeitä ja nyt voin sanoa niiden olevan hallussa! Jotkut liikkeet vaativat pientä hiomista, esimerkiksi luoksetulossa se ennakoi kovasti ja varastaa lähdön usein. Olen harjoittanut sitä eripituisilla ajoilla ja -matkoilla. Välillä saatan sanoa jonkun toisen kuin varsinaisen käsky-sanan. Se saattaa mennä lankaan ensimmäisellä kerralla mutta toisella ei enää. Välillä kyykistyn tai vaikka hypähdän ja silloin se joutuu todella koetukselle. Viime aikoina ennakointi on vähentynyt huomattavasti - eiköhän siitä hyvä tule.
Liikkeestä maahanmeno, vapaana seuraaminen ja paikalla makuu sujuvat hienosti. Liikkeestä seisomaan jääminen tarvitsee vahvistusta, samoin hyppy. Hihnassa seuraaminen tuottaa minulle ongelmia. Nikille on aikoinaan opetettu seuraaminen pk-tyyliin, eli se kulkee lähes kiinni vasemmassa jalassani.Ajoittain se aiheuttaa minulle ongelmia kun se on niin kiinni, että eteneminen on vaikeaa. Varsinkin hihnassa seuraamisessa täytyy olla tarkkana, etten kompastu hihnaan tai koiraan. Hihnan kun pitää roikkua niin löysänä. Mielestäni sen liikkeen voisi jättää kokeista pois :p Nyt liikkeet ovat oikeasti hyvällä mallilla, mutta täydellisyyden tavoittelija kun olen - vielä täytyy harjoitella ennen kuin uskaltaudun edes möllikisoihin :-) Katsotaan, järjestääkö seurani sopivan tasoisia toko-treenejä kesäkaudella.
Agilityssa oli pitkä tauko - viime vuoden puolella pääsimme kaksi kertaa treenaamaan halliin. Ensin Nikillä oli tassussa haava joka aukesi herkästi, sitten tuli juoksut ja sitten halkesi kynsi joka jouduttiin poistamaan. Siitä paraneminen vei kauan. Nyt ollaan onneksi päästy peräti kolmiin treeneihin putkeen ja on ollut kivaa! Tuntui, että ekoissa treeneissä Niki kävi turhan kuumana ja ohjaus meni kuuroille korville, mutta kaksissa viimeisissä se on toiminut erinomaisesti. Olenkin usein huomannut, että pidemmät tauot tekevät hyvää. Nyt kun esteet ovat hallussa ja helpot radat sujuvat, pitäisi alkaa kunnolla treenaamaan muun muassa irtoamista, joka on aina ollut meille haaste. En ole kovinkaan hyvä ohjaamaan. Olen huomannut, että yritän hidastaa ja hillitä Nikiä usein hidastamalla itse kävelyvauhtiin radalla, joka ei agilityssa oikein toimi. Se ei myöskään rauhoita Nikiä toivotulla tavalla, vaan saa sen turhautumaan joka ilmenee haukkumisena ja jopa näykkimisenä. Nikissä on kyllä parasta se, että siltä saa virheistään välittömän palautteen :o) Myös käskyni ovat vieläkin myöhässä, joka aiheuttaa sitä samaa turhaumaa. Meidän pitäisi myös harjoitella vauhdissa lähestymistä kepeille, puomille ja keinulle. Nyt lähestyminen - niin että Niki suorittaa esteen - onnistuu vain kävelyvauhdista. Puomia varsinkin se jännittää kovasti, luultavasti siksi, että se nuorena putosi siltä kerran.
Yritän ladata videon viime treeneistä jossain vaiheessa.
Nikin kanssa ollaan treenailtu monta kertaa viikkossaa tokon alo-luokan liikkeitä ja nyt voin sanoa niiden olevan hallussa! Jotkut liikkeet vaativat pientä hiomista, esimerkiksi luoksetulossa se ennakoi kovasti ja varastaa lähdön usein. Olen harjoittanut sitä eripituisilla ajoilla ja -matkoilla. Välillä saatan sanoa jonkun toisen kuin varsinaisen käsky-sanan. Se saattaa mennä lankaan ensimmäisellä kerralla mutta toisella ei enää. Välillä kyykistyn tai vaikka hypähdän ja silloin se joutuu todella koetukselle. Viime aikoina ennakointi on vähentynyt huomattavasti - eiköhän siitä hyvä tule.
Liikkeestä maahanmeno, vapaana seuraaminen ja paikalla makuu sujuvat hienosti. Liikkeestä seisomaan jääminen tarvitsee vahvistusta, samoin hyppy. Hihnassa seuraaminen tuottaa minulle ongelmia. Nikille on aikoinaan opetettu seuraaminen pk-tyyliin, eli se kulkee lähes kiinni vasemmassa jalassani.Ajoittain se aiheuttaa minulle ongelmia kun se on niin kiinni, että eteneminen on vaikeaa. Varsinkin hihnassa seuraamisessa täytyy olla tarkkana, etten kompastu hihnaan tai koiraan. Hihnan kun pitää roikkua niin löysänä. Mielestäni sen liikkeen voisi jättää kokeista pois :p Nyt liikkeet ovat oikeasti hyvällä mallilla, mutta täydellisyyden tavoittelija kun olen - vielä täytyy harjoitella ennen kuin uskaltaudun edes möllikisoihin :-) Katsotaan, järjestääkö seurani sopivan tasoisia toko-treenejä kesäkaudella.
Agilityssa oli pitkä tauko - viime vuoden puolella pääsimme kaksi kertaa treenaamaan halliin. Ensin Nikillä oli tassussa haava joka aukesi herkästi, sitten tuli juoksut ja sitten halkesi kynsi joka jouduttiin poistamaan. Siitä paraneminen vei kauan. Nyt ollaan onneksi päästy peräti kolmiin treeneihin putkeen ja on ollut kivaa! Tuntui, että ekoissa treeneissä Niki kävi turhan kuumana ja ohjaus meni kuuroille korville, mutta kaksissa viimeisissä se on toiminut erinomaisesti. Olenkin usein huomannut, että pidemmät tauot tekevät hyvää. Nyt kun esteet ovat hallussa ja helpot radat sujuvat, pitäisi alkaa kunnolla treenaamaan muun muassa irtoamista, joka on aina ollut meille haaste. En ole kovinkaan hyvä ohjaamaan. Olen huomannut, että yritän hidastaa ja hillitä Nikiä usein hidastamalla itse kävelyvauhtiin radalla, joka ei agilityssa oikein toimi. Se ei myöskään rauhoita Nikiä toivotulla tavalla, vaan saa sen turhautumaan joka ilmenee haukkumisena ja jopa näykkimisenä. Nikissä on kyllä parasta se, että siltä saa virheistään välittömän palautteen :o) Myös käskyni ovat vieläkin myöhässä, joka aiheuttaa sitä samaa turhaumaa. Meidän pitäisi myös harjoitella vauhdissa lähestymistä kepeille, puomille ja keinulle. Nyt lähestyminen - niin että Niki suorittaa esteen - onnistuu vain kävelyvauhdista. Puomia varsinkin se jännittää kovasti, luultavasti siksi, että se nuorena putosi siltä kerran.
Yritän ladata videon viime treeneistä jossain vaiheessa.
tiistai, 10. tammikuuta 2012
Koiran koulutus – dominanssiajatteluun perustuva koulutus
Dominanssiajatteluun vai positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus?
Kiteytettynä näiden kahden erilaisen koulutustavan ero on se, että rankaisuun ja pakotteisiin perustuvassa koulutustavassa koiralle kerrotaan, mitä se ei saa tehdä ja rangaistaan sitä kun se tekee väärin. Usein käytetään fyysistä kuritusta ja erilaisia pakotteita. Positiiviseen vahvistamiseen perustuvassa koulutustavassa taas sen sijaan, että jatkuvasti kiellettäisiin ja rangaistaisiin koiraa (älä tee sitä, älä tee tätä), sille kerrotaan, mitä siltä odotetaan; miten sen tulisi tässä tilanteessa toimia. Kun koira toimii toivotusti, vahvistetaan oikeanlaista käytöstä palkitsemalla siitä. Ei-toivottu käytös tai toiminta jätetään huomiotta. Epäonnistuminen ja se, ettei koira saa palkkaa ja huomiota, toimii jo itsessään rangaistuksena. (Kotikoiran koulutusopas 2011). Kumpi kuulostaa järkevämmältä?
Dominanssikoulutus
Rankaisuun ja pakotteisiin perustuvan koulutuksen takana on dominanssiajattelu, joka pohjaa vanhoihin (=vanhentuneisiin) tutkimuksiin susista ja niiden laumakäyttäytymisestä. Ominaista dominanssiajattelulle on, että koirilla luullaan olevan synnynnäinen halu nousta laumansa arvoasteikossa ylemmäs, johtajan asemaan asti. Tällöin ihmisen tulee suhtautua koiraansa kuin ”alfa-susi”. Koiran siis käyttäytyessä ei-toivotusti, ajatellaan, että se kyseenalaistaa ihmisen johtajuuden ja se pitää ”palauttaa ruotuun” osoittamalla sille, kuka on pomo. (Kotikoiran koulutusopas 2011). Ihmiset tuntuvat olevan taipuvaisia pyrkimään lauman johtajiksi ja siksi he eivät ehkä huomaa, miten heidän suhteensa luottavaiseen toveriinsa kärsii. Johtajuuteen keskittymisen sijasta kannattaisikin keskittyä todellisiin ongelmiin. (Appleby 2011).
Lisää tietoa dominanssikoulutuksesta täältä: Kotikoiran koulutusopas 2011: http://training.defines.us/?p=243.
ja täältä: Welfare in Dog Training http://www.dogwelfarecampaign.org/why-not-dominance.php.
Usein puhutaan johtajuusongelmista, vaikka todelliset syyt omistajan ja koiran välisille ongelmille ovat aivan toiset. Esimerkkejä:
- Jos koira ei tottele omistajaansa, on yleensä syynä se, että se ei tiedä mitä siltä odotetaan. Eli riittämätön tai puutteellinen koulutus, ei johtajuuden kyseenalaistaminen
- Koira voi olla puolustuskannalla pelätessään omistajansa aikeita. Näin käy usein, kun omistaja käyttää rangaistuksia
- Koira on riippuvainen omistajastaan ja tämän antamasta huomiosta. Usein koira oppii ei-toivottuja käytöstapoja, kun se yrittää kiinnittää tai säilyttää omistajansa huomion. Kun tällaista käytöstä yritetään estää osoittamalla johtajuutta ankarin keinoin, koira voi stressaantua ja sen mieliala tulee entistä riippuvaisemmaksi omistajan huomiosta, jolloin ei-toivottu käytös vain pahenee koiran yrittäessä saada huomiota.
(Appleby 2011).
Johtajuuteen perustuvien koulutusmenetelmien pahimmat puutteet
- Koulutuksesta ei yleensä ole apua, koska diagnoosi on väärä.
- Koulutuksessa on tietyt säännöt, jotka eivät luonnollisesti toimi jokaisen koiran kohdalla
- Kun koulutuksen sääntöjä noudatetaan, ”parantunut” käytös johtuu usein siitä, että koira masentuu ja vetäytyy
- Johtajuuskoulutusmenetelmät voivat vahingoittaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, minkä vuoksi monet omistajat eivät haluakaan jatkaa menetelmän käyttämistä
- Mm. selättäminen, sormella tökkiminen, jalalla napauttaminen ja hihnasta nykiminen ovat fyysistä pahoinpitelyä joilla on monia kielteisiä vaikutuksia:
o Koira kokee ahdistusta ohjaajaansa kohtaan ja välttelee tätä
o Koira käyttäytyy kiihtyneemmin ja reagoi herkemmin
o Koiran aggressio toista koiraa kohtaan voi vaihtua aggressioksi ohjaajaa tai muuta kohdetta kohtaan, koska menetelmät lisäävät koiran kiihtymystä ja voivat aiheuttaa myös turhautumista
o Koiran ja omistajan suhde voi katketa, jopa pysyvästi
o Jos omistaja yrittää keskeyttää ei-toivotun käytöksen heittelemällä esim. äänekkäitä tölkkejä, hän ottaa sen riskin, että koira alkaa pelätä ääntä muissakin tilanteissa. Pitää miettiä, mikä on käytöksen syy; jos se on pelko, nämä menetelmät vain lisäävät sitä! Samoin jos ei-toivottu käytös johtuu turhautumisesta, nämä menetelmät lisäävät sekä turhautumista että ei-toivottua käytöstä.
(Appleby 2011).
Esimerkki koiran käytöksen virheellisestä tulkinnasta
Omistajan aiheutettua koirassaan ahdistusta, koira saattaa vaikuttaa hyvin kiintyneeltä omistajaansa, koska se on levoton ja pyrkii tyynnyttelemään tätä. Tällainen käytös on kuitenkin helposti tunnistettavissa, mikäli tarkkailija on asiantunteva. Selvittääksemme koiran tunteita, on tärkeää, että sen lisäksi, että tarkkailemme mitä koira tekee vuorovaikutuksessa kanssamme, tarkkailemme myös miten se reagoi. (Appleby 2011).
Riskejä, joita pelkoa tai kipua aiheuttavat menetelmät sisältävät:
1. Lisääntynyt pelokkuus ja ahdistuneisuus sellaisissa tilanteissa, joissa rankaisua on käytetty
2. Koiran oppimiskyky heikentyy
3. Koira yhdistää rankaisun johonkin samanaikaisesti tapahtuneeseen asiaan (esim. koiraa rangaistaan tai yritetään estää hihnasta nykimällä/huutamalla/niskasta tarttumalla rähjäämästä vastaantulevalle koiralle, joka saa helposti koiran yhdistämään kipukokemuksensa vastaantulijaan, joka taas lisää rähjäämistä entisestään)
4. Vaikka ei-toivottu käyttäytyminen vähenisi, itse ongelma ei poistu, vaan ongelmien esiintymisen todennäköisyys tulevaisuudessa kasvaa
5. Koiralla alkaa esiintyä välttämiskäyttäytymistä tai aggressiivisuutta
6. Koira hämmentyy kun ei tiedä, mikä olisi toivottavaa käytöstä
7. Fyysiset vammat ( Ks. eläinsuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
(Kotikoiran koulutusopas 2011).
Seuraavassa tekstissäni keskityn esimerkkien avulla positiiviseen vahvistamiseen perustuvasta koulutuksesta.
Lähteet:
Anturainen, E. Kotikoiran koulutusopas, vinkkejä toimivampaan arkeen. Viitattu 8.1.2012. http://training.defines.us/
Appleby, D., MSc CCAB. Uusi näkökulma johtajuuteen. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, eläinten käyttäytymistä koskevat artikkelit. Helsinki: Helsingin yliopisto. 5.10.2011.
Kiteytettynä näiden kahden erilaisen koulutustavan ero on se, että rankaisuun ja pakotteisiin perustuvassa koulutustavassa koiralle kerrotaan, mitä se ei saa tehdä ja rangaistaan sitä kun se tekee väärin. Usein käytetään fyysistä kuritusta ja erilaisia pakotteita. Positiiviseen vahvistamiseen perustuvassa koulutustavassa taas sen sijaan, että jatkuvasti kiellettäisiin ja rangaistaisiin koiraa (älä tee sitä, älä tee tätä), sille kerrotaan, mitä siltä odotetaan; miten sen tulisi tässä tilanteessa toimia. Kun koira toimii toivotusti, vahvistetaan oikeanlaista käytöstä palkitsemalla siitä. Ei-toivottu käytös tai toiminta jätetään huomiotta. Epäonnistuminen ja se, ettei koira saa palkkaa ja huomiota, toimii jo itsessään rangaistuksena. (Kotikoiran koulutusopas 2011). Kumpi kuulostaa järkevämmältä?
Dominanssikoulutus
Rankaisuun ja pakotteisiin perustuvan koulutuksen takana on dominanssiajattelu, joka pohjaa vanhoihin (=vanhentuneisiin) tutkimuksiin susista ja niiden laumakäyttäytymisestä. Ominaista dominanssiajattelulle on, että koirilla luullaan olevan synnynnäinen halu nousta laumansa arvoasteikossa ylemmäs, johtajan asemaan asti. Tällöin ihmisen tulee suhtautua koiraansa kuin ”alfa-susi”. Koiran siis käyttäytyessä ei-toivotusti, ajatellaan, että se kyseenalaistaa ihmisen johtajuuden ja se pitää ”palauttaa ruotuun” osoittamalla sille, kuka on pomo. (Kotikoiran koulutusopas 2011). Ihmiset tuntuvat olevan taipuvaisia pyrkimään lauman johtajiksi ja siksi he eivät ehkä huomaa, miten heidän suhteensa luottavaiseen toveriinsa kärsii. Johtajuuteen keskittymisen sijasta kannattaisikin keskittyä todellisiin ongelmiin. (Appleby 2011).
Lisää tietoa dominanssikoulutuksesta täältä: Kotikoiran koulutusopas 2011: http://training.defines.us/?p=243.
ja täältä: Welfare in Dog Training http://www.dogwelfarecampaign.org/why-not-dominance.php.
Usein puhutaan johtajuusongelmista, vaikka todelliset syyt omistajan ja koiran välisille ongelmille ovat aivan toiset. Esimerkkejä:
- Jos koira ei tottele omistajaansa, on yleensä syynä se, että se ei tiedä mitä siltä odotetaan. Eli riittämätön tai puutteellinen koulutus, ei johtajuuden kyseenalaistaminen
- Koira voi olla puolustuskannalla pelätessään omistajansa aikeita. Näin käy usein, kun omistaja käyttää rangaistuksia
- Koira on riippuvainen omistajastaan ja tämän antamasta huomiosta. Usein koira oppii ei-toivottuja käytöstapoja, kun se yrittää kiinnittää tai säilyttää omistajansa huomion. Kun tällaista käytöstä yritetään estää osoittamalla johtajuutta ankarin keinoin, koira voi stressaantua ja sen mieliala tulee entistä riippuvaisemmaksi omistajan huomiosta, jolloin ei-toivottu käytös vain pahenee koiran yrittäessä saada huomiota.
(Appleby 2011).
Johtajuuteen perustuvien koulutusmenetelmien pahimmat puutteet
- Koulutuksesta ei yleensä ole apua, koska diagnoosi on väärä.
- Koulutuksessa on tietyt säännöt, jotka eivät luonnollisesti toimi jokaisen koiran kohdalla
- Kun koulutuksen sääntöjä noudatetaan, ”parantunut” käytös johtuu usein siitä, että koira masentuu ja vetäytyy
- Johtajuuskoulutusmenetelmät voivat vahingoittaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, minkä vuoksi monet omistajat eivät haluakaan jatkaa menetelmän käyttämistä
- Mm. selättäminen, sormella tökkiminen, jalalla napauttaminen ja hihnasta nykiminen ovat fyysistä pahoinpitelyä joilla on monia kielteisiä vaikutuksia:
o Koira kokee ahdistusta ohjaajaansa kohtaan ja välttelee tätä
o Koira käyttäytyy kiihtyneemmin ja reagoi herkemmin
o Koiran aggressio toista koiraa kohtaan voi vaihtua aggressioksi ohjaajaa tai muuta kohdetta kohtaan, koska menetelmät lisäävät koiran kiihtymystä ja voivat aiheuttaa myös turhautumista
o Koiran ja omistajan suhde voi katketa, jopa pysyvästi
o Jos omistaja yrittää keskeyttää ei-toivotun käytöksen heittelemällä esim. äänekkäitä tölkkejä, hän ottaa sen riskin, että koira alkaa pelätä ääntä muissakin tilanteissa. Pitää miettiä, mikä on käytöksen syy; jos se on pelko, nämä menetelmät vain lisäävät sitä! Samoin jos ei-toivottu käytös johtuu turhautumisesta, nämä menetelmät lisäävät sekä turhautumista että ei-toivottua käytöstä.
(Appleby 2011).
Esimerkki koiran käytöksen virheellisestä tulkinnasta
Omistajan aiheutettua koirassaan ahdistusta, koira saattaa vaikuttaa hyvin kiintyneeltä omistajaansa, koska se on levoton ja pyrkii tyynnyttelemään tätä. Tällainen käytös on kuitenkin helposti tunnistettavissa, mikäli tarkkailija on asiantunteva. Selvittääksemme koiran tunteita, on tärkeää, että sen lisäksi, että tarkkailemme mitä koira tekee vuorovaikutuksessa kanssamme, tarkkailemme myös miten se reagoi. (Appleby 2011).
Riskejä, joita pelkoa tai kipua aiheuttavat menetelmät sisältävät:
1. Lisääntynyt pelokkuus ja ahdistuneisuus sellaisissa tilanteissa, joissa rankaisua on käytetty
2. Koiran oppimiskyky heikentyy
3. Koira yhdistää rankaisun johonkin samanaikaisesti tapahtuneeseen asiaan (esim. koiraa rangaistaan tai yritetään estää hihnasta nykimällä/huutamalla/niskasta tarttumalla rähjäämästä vastaantulevalle koiralle, joka saa helposti koiran yhdistämään kipukokemuksensa vastaantulijaan, joka taas lisää rähjäämistä entisestään)
4. Vaikka ei-toivottu käyttäytyminen vähenisi, itse ongelma ei poistu, vaan ongelmien esiintymisen todennäköisyys tulevaisuudessa kasvaa
5. Koiralla alkaa esiintyä välttämiskäyttäytymistä tai aggressiivisuutta
6. Koira hämmentyy kun ei tiedä, mikä olisi toivottavaa käytöstä
7. Fyysiset vammat ( Ks. eläinsuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
(Kotikoiran koulutusopas 2011).
Seuraavassa tekstissäni keskityn esimerkkien avulla positiiviseen vahvistamiseen perustuvasta koulutuksesta.
Lähteet:
Anturainen, E. Kotikoiran koulutusopas, vinkkejä toimivampaan arkeen. Viitattu 8.1.2012. http://training.defines.us/
Appleby, D., MSc CCAB. Uusi näkökulma johtajuuteen. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, eläinten käyttäytymistä koskevat artikkelit. Helsinki: Helsingin yliopisto. 5.10.2011.
maanantai, 9. tammikuuta 2012
lauantai, 7. tammikuuta 2012
Sanoja
.
Aloin jostain syystä miettiä sanoja, jotka Niki tunnistaa. En ole koskaan laskenut niitä. Siitäkin on erilaisia mielipiteitä, kuinka paljon sanoja koirat voivat oppia tunnistamaan. Kuulemani arviot vaihtelevat suurinpiirtein kolmestakymmenestä sataan.Yksilöllisiä vaihteluita on varmasti. Joku voi oppia sata, toinen kolmekymmentä.
Äkkiseltään mietittynä Niki tunnistaa seuraavat sanat ja reagoi niihin:
Tässä, täällä, tänne, tuu, oota, istu, seiso, maahan, paikka, etsi, pallo, keppi, tuo, irti, seuraa, hyppy, rengas, kepit, sivu, hauku, ulos, pihalle, syömään, ei, mene/mee, ronia, gira, luu, ei ota, ota vaan, sisälle, putki, puomi, keinu, aa (A-este), pussi, pois, varo.
Lisäksi tietysti muun muassa kehusanat: Hyvä, hieno, upea, taitava jne. Laskuni mukaan siis noita varmoja sanoja on nyt 38. Tärkeä tieto ;)
 |
| Ronia, Niki ja Roosa lenkillä |
 |
| Roosa ja Ronia |
Aloin jostain syystä miettiä sanoja, jotka Niki tunnistaa. En ole koskaan laskenut niitä. Siitäkin on erilaisia mielipiteitä, kuinka paljon sanoja koirat voivat oppia tunnistamaan. Kuulemani arviot vaihtelevat suurinpiirtein kolmestakymmenestä sataan.Yksilöllisiä vaihteluita on varmasti. Joku voi oppia sata, toinen kolmekymmentä.
Äkkiseltään mietittynä Niki tunnistaa seuraavat sanat ja reagoi niihin:
Tässä, täällä, tänne, tuu, oota, istu, seiso, maahan, paikka, etsi, pallo, keppi, tuo, irti, seuraa, hyppy, rengas, kepit, sivu, hauku, ulos, pihalle, syömään, ei, mene/mee, ronia, gira, luu, ei ota, ota vaan, sisälle, putki, puomi, keinu, aa (A-este), pussi, pois, varo.
Lisäksi tietysti muun muassa kehusanat: Hyvä, hieno, upea, taitava jne. Laskuni mukaan siis noita varmoja sanoja on nyt 38. Tärkeä tieto ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)