Niina Sorvarin luennolla oltuani, olen kiinnittänyt erityistä huomiota koirien lihashuoltoon. Paljon liikkuvan ja treenaavan koiran lihaksistosta ja kunnosta tulee huolehtia erityisen tarkasti. Loimituksella, "vapaapäivillä" sekä huolellisella alku- ja loppuverryttelyllä voidaan tehdä jo paljon. Kun puhutaan liikunnan päivittäisestä määrästä, Sorvarin mukaan hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää "tunti vapaana tai kaksi tuntia hihnassa". Nikin kohdalla tämä toteutuu hyvin, se liikkuu päivittäin vapaana 1-2 h päivälenkillä, jonka lisäksi aamu- ja iltalenkki hihnassa kestoltaan n. 15 min. Tämän lisäksi treenaamme tällä hetkellä kerran tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa agilityä. Niinä päivinä se on luonnollisesti muuten vähemmällä liikunnalla.
Agility on erittäin kuormittavaa liikuntaa, se kuormittaa koiran lihaksistoa, luustoa ja niveliä, unohtamatta henkistä puolta. Siksipä hyvällä lihashuollolla on suuri merkitys. Sorvari muistutti luennollaan, että joka päivä koiran ei tarvitse liikkua yhtä paljon, vaan vaihtelu on hyväksi tässäkin asiassa. Koira on hyvä totuttaa erilaisiin päiviin, sillä arjessa tulee väkisinkin eteen hetkiä, jolloin koiralle ei pystytä antamaan niin paljon liikuntaa tai aikaa kuin on totuttu. Hyvää vaihtelua pitkille lenkeille on esimerkiksi jäljestäminen tai virikkeiden tarjoaminen ihan kotioloissa. Koiraa on vaikea "väsyttää" liikunnalla, yleensä ne tarvitsevat myös aivo- tai nenäjumppaa. Tähän väliin huomauttaisin, että ainakaan oma, ja toivottavasti ei kenenkään mukaan, tarkoitus ole vetää koiraa piippuun päivittäin tai edes viikoittain vain siksi, että haluaa olla "kotona rauhassa". Ylirasitusta on syytä välttää. (Sorvari 2012.)
Hyvällä lihashuollolla voidaan ennaltaehkäistä vammoja ja parantaa koiran suorituskykyä. Sorvarin mukaan koirien valmennus on usein kaukana maksimaalisen suorituskyvyn mahdollistavasta harjoittelusta. Fyysinen suorituskyky voidaan jakaa osa-alueisiin, joita ovat kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus ja koordinaatio. Kestävyyttä ja voimaa voidaan parantaa 100 %:lla, nopeutta 15-20 %:lla. Kestävyyttä voidaan parantaa lenkkeilemällä, aluksi tai pennun kohdalla matkan pituutta lisätään tietenkin vähitellen. Koira voi liikkua jopa 3 h päivässä, kunhan liikuntaa on lisätty asteittain. (Sorvari 2012.) Vapaa liikunta kehittää koiran kestävyyttä, koordinaatiokykyä sekä lihaksistoa monipuolisesti. Peruslenkkien lisäksi Sorvari suosittelee 1-2 kuntolajia, treenata saisi maksimissaan joka toinen päivä peruskuntokaudella, jolloin noin joka 4-5 vko on kevyempi. Kovempien (kunto)treenien välillä pitäisi olla 1-2 lepopäivää. Joka viikonloppu kilpaileminen on liikaa, Sorvarin mukaan suositeltava määrä olisi noin kahdesti kuussa. (Sorvari 2012.)
Alkuverryttely on äärimmäisen tärkeää. Se lisää verenkiertoa, valmistaa lihaksia, rakenteita ja mieltä tulevaan sekä vähentää vammautumisriskiä. Alkuverryttelyn tulee olla nousujohteista: käynti - ravi - laukka - pyrähdykset + lajikohtaiset liikkeet, agilityssä esim. hypyt. Kestoltaan verryttelyn tulee kestää 15-20 minuuttia. Venyttelyä ei pidä tehdä jos ei tiedä mitä tekee, mutta jos tietää, lyhyet venytykset voi sisällyttää alkuverryttelyyn. Liikeradat voi käydä läpi seisten tai tehdä "tönimiset", jotka siis vahvistavat ja testaavat koiran syviä lihaksia. Jos suoritusta ennen täytyy odotella, koira kannattaa loimittaa ja uudestaan noin 5 min. lämmittely ennen treeniä. Lihasten lämmitystä voi tehostaa esimerkiksi turkkia "ravistamalla". (Sorvari 2012.) Yritän laittaa esimerkkivideot turkin ravistelusta ja rullaamisesta jossain vaiheessa.
Loppuverryttely on yhtä tärkeä kuin alkuverryttely. Se jäähdyttelee elimistön, nopeuttaa kuona-aineiden poistumista sekä ennaltaehkäisee turvotuksia, Se myös rauhoittaa koiran. Loppuverryttelyn tulee tapahtua laskujohtoisesti, pääosin ravia ja lopuksi käyntiä. Myös loppuverryttelyn tulee kestää se 15-20 minuuttia. Siihen voi kuulua rauhalliset kädellä sivelyt päälihasryhmien päältä. Otteiden kannattaa olla kuulostelevat, jotta huomaa mahdolliset jumit tai kipeät kohdat. Pari tuntia treenien jälkeen olisi hyvä tehdä palauttava, n. 30 min. lenkki, jossa koiran olisi mahdollista ravata. Treenejä seuraavana päivänä liikunnan olisi hyvä olla kevyempää. (Sorvari 2012.)
Jos ei tiedä mitä tekee, hieronta on turvallisempaa kuin venyttely. Palauttavan hieronnan voi tehdä kotioloissa kerran viikossa, jonka tulisi kestoltaan olla noin 30 min. Palaan hierontaan myöhemmin. Nyt kun kelit alkavat olla keväiset ja jopa kesäiset, alkaa ihana uimakausi. Muistetaanhan kuitenkin, että koiraa ei ole hyvä uittaa alle +14 asteisessa vedessä, sillä selkä saattaa kipeytyä helposti ja vilustumisriski on olemassa (Haapanen-Kallio 2011). Itse uitan vasta sitten, kun melkein itsekin uskaltaudun veteen :)
Lähteet:
Haapanen-Kallio, J. 2011. Haastattelu Koiramme-lehdessä 6/2011. Artikkeli: Minne voi viedä koiran uimaan?
Sorvari, N. 2012. Koiran lihashuolto. Luentomateriaali 1.4.2012.
perjantai 18. toukokuuta 2012
Kuvia
Karvakorvien vappu |
Tavanomainen näky aamuisin |
Omaperäinen istumistyyli |
torstai 17. toukokuuta 2012
Ainiin, lauantaina 22.5. on Helsingin yliopistolla seminaari koirien jalostuksesta: http://www.sell.fi/index.php?module=view_selected_news&news_id=438&id=402
ja lauantaina 26.5. samaisessa paikassa on Faktaa koirasta-seminaari: http://faktaakoirasta.net/, jota voi seurata myös verkossa! Äärimmäisen mielenkiintoisia aiheita.
ja lauantaina 26.5. samaisessa paikassa on Faktaa koirasta-seminaari: http://faktaakoirasta.net/, jota voi seurata myös verkossa! Äärimmäisen mielenkiintoisia aiheita.
Treenipäiväkirja: Kevätkausi korkattu
Päässyt taas tovi vierähtämään viimeisestä päivityksestä. Nyt ovat ulkotreenit alkaneet, siis agilityssä, ja meillä on jo yhdet treenit takana. Meidät tosiaan siirrettiin kilpailevien ryhmään ja hieman jännitin miten siinä pärjäisimme. Yhden kerran perusteella voisin sanoa, että kyllä me pärjäämme. Ryhmässä on monia meitä parempia koirakoita, mutta suora vertailu on mahdotonta - kaikilla koirakoilla on omat kehityshaasteensa. Meidän haasteenamme on yhteistyön parantaminen ja luin juuri mielenkiintoisen artikkelin agilitystä, jossa kehoitettiin yksinkertaistamaan ohjausta jos koira haukkuu radalla kovasti. Tätä onkin vahingossa tullut kokeiltua useampaan otteeseen esimerkiksi niin, että jätän äänenkäytön vähemmälle tai kokonaan pois. Toimii! Sitä paitsi ääni on vasta kolmanneksi merkityksellisin ohjauskeino, ensimmäinen on vartalo ja toisena kädet joten vastedes kiinnitän kaiken huomion niihin.
Aloitin muuten apukouluttajana pentujen agilitykurssilla. Ensimmäinen treenikerta on takana ja se olikin varsin mielenkiintoinen. On ihana nähdä pentuja ja nuoria koiria tutustumassa harrastamiseen. En muistanutkaan, kuinka jännittävä paikka esimerkiksi putki voi pennulle olla! Koin olevani jopa hyödyksi treeneissä, nuorien kanssa ylimääräisiä käsiä tosiaan tarvitaan. Opin yllättävän paljon ja luulen saavani kurssista eväitä myös omaan treenaamiseeni. Toisia ei omissa treeneissä tule kauheasti seurattua, sillä oma koira pitää pitää lämpimänä ja Niki vaatiikin kentällä runsasta huomioimista ja tekemistä - muuten se, kärsimätön kun on, turhautuu odotteluun ja kuumenee. Apukouluttajana oleminen on loistava keino tutustua kouluttajan rooliin ja sen selvittämiseen, voisiko itse jonain päivänä kouluttaa - riittävätkö kyvyt ja mielenkiinto? Tästä on tietenkin kouluttajaksi vielä pitkä matka kursseineen, haluan kehittyä päteväksi ja suhtaudun yleensä vakavasti kaikkeen mitä teen.
Kuulun Kiva-teamiin, ja ennen kuin menen koulutusohjaaja-kurssille, haluaisin käydä heidän järjestämänsä Tunne koirasi -kurssin. Sieltä uskoisin saavani hyvät eväät tullakseni asiantuntevaksi kouluttajaksi. http://kivateam.fi/kurssit/tunnekoirasi
Tänään onkin omat treenit, pentujen treenit ja lisäksi Kiva koirakansalainen-testi, jossa testaaja on oma ohjaajani ja itse menen avustavaksi testaajaksi muutaman muun kanssa. Eli koirientäyteinen päivä tiedossa! Taivas on lupaillut sadetta ja ukkosta, mutta täytyy pitää peukut pystyssä, ettei se lupaus pidä paikkaansa. Jos ukkostaa, Nikiä on turha hakea treenaamaan, sillä se menee ukkosesta niin lukkoon ettei treenaus tule kysymykseenkään. Nähtäväksi jää, miten testiin osallistuvat koirat reagoivat ukkoseen, tai pystytäänkö testiä ylipäänsä järjestämään.
Aloitin muuten apukouluttajana pentujen agilitykurssilla. Ensimmäinen treenikerta on takana ja se olikin varsin mielenkiintoinen. On ihana nähdä pentuja ja nuoria koiria tutustumassa harrastamiseen. En muistanutkaan, kuinka jännittävä paikka esimerkiksi putki voi pennulle olla! Koin olevani jopa hyödyksi treeneissä, nuorien kanssa ylimääräisiä käsiä tosiaan tarvitaan. Opin yllättävän paljon ja luulen saavani kurssista eväitä myös omaan treenaamiseeni. Toisia ei omissa treeneissä tule kauheasti seurattua, sillä oma koira pitää pitää lämpimänä ja Niki vaatiikin kentällä runsasta huomioimista ja tekemistä - muuten se, kärsimätön kun on, turhautuu odotteluun ja kuumenee. Apukouluttajana oleminen on loistava keino tutustua kouluttajan rooliin ja sen selvittämiseen, voisiko itse jonain päivänä kouluttaa - riittävätkö kyvyt ja mielenkiinto? Tästä on tietenkin kouluttajaksi vielä pitkä matka kursseineen, haluan kehittyä päteväksi ja suhtaudun yleensä vakavasti kaikkeen mitä teen.
Kuulun Kiva-teamiin, ja ennen kuin menen koulutusohjaaja-kurssille, haluaisin käydä heidän järjestämänsä Tunne koirasi -kurssin. Sieltä uskoisin saavani hyvät eväät tullakseni asiantuntevaksi kouluttajaksi. http://kivateam.fi/kurssit/tunnekoirasi
Tänään onkin omat treenit, pentujen treenit ja lisäksi Kiva koirakansalainen-testi, jossa testaaja on oma ohjaajani ja itse menen avustavaksi testaajaksi muutaman muun kanssa. Eli koirientäyteinen päivä tiedossa! Taivas on lupaillut sadetta ja ukkosta, mutta täytyy pitää peukut pystyssä, ettei se lupaus pidä paikkaansa. Jos ukkostaa, Nikiä on turha hakea treenaamaan, sillä se menee ukkosesta niin lukkoon ettei treenaus tule kysymykseenkään. Nähtäväksi jää, miten testiin osallistuvat koirat reagoivat ukkoseen, tai pystytäänkö testiä ylipäänsä järjestämään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)